Tuotteet SUKUNA-RESEPTIT TERIJOEN SUKUNAPAISTI 300 g luista naudanlihaa, 300 g sianlapaa, 300 g lampaan rintaa, 10 maustepippuria, 1 laakerinlehti, 3 pientä sipulia, 2 l vettä, valkopippurijauhetta, suolaa Leikkaa lihat nyrkin kokoisiksi paloiksi ja huuhtele vedellä. Pane kaikki ainekset sukunaan ja kaada vettä päälle niin, että päällimmäiset lihat jäävät puolittain näkyviin. Kypsennä paistia ensin tunti 200 asteessa ja sitten kaksi tuntia 175 asteessa. Lähde: http://raita.scp.fi/ruotsi/2005materia/Perinneruuat/perinneruuat.htm KARJALANPAISTI Aino Lampinen: Karjalainen keittokirja, 1953 Uunipaisti – ruukkupaisti – lihapotti Kun lihaa tarvitaan syötäväksi ja uuni on lämmin, karjalainen emäntä muistaa aina panna lihapotin uuniin. Näin valmistuu vaivattomasti särvin ateriaa, useampaakin ateriaa varten. Lämpimänä tarjottavaa paistia varten lihat pilkotaan pienemmiksi, varsinaisiksi annospalasiksi, mutta jos lihaa paistetaan runsaammin ja myös kylmänä pöytään pantavaksi, jätetään lihapalat suuremmiksi. Ovatko lihavarastot runsaat vai niukat, paistin syömistä säädellään sen mukaan. Vähän lihan aikana tyydytään etenkin ilta-aterialla vähäiseen liha-annokseen ja otetaan enimmälti vain paistinlientä, jossa kastetaan kaurakokkosta ja pottipiirakkaa. Näin varsinkin lauantaisin, jolloin illallispöydässä on tuoreet rieskat ja piirakat. Pyhäpäivänä odottaa jokaista sitten isompi lihakohtalo. Uuniin pantavaksi kelpaa mikä liha tahansa tuoreena sekä suolaisena. Ellei valinnan varaa ole, syntyy paisti yhdestäkin lihalajista, mutta parasta paistia saadaan, kun pannaan sekaisin lampaan-, raavaan- ja sianlihaa. Yleensä tehdään paisti sianlihavaltaista. Munuaiset ja maksa antavat paistiin hyvän maun. Liha huuhdotaan ja suolattu liha liotetaan. Lihapalaset pannaan pataan, ruukkuun tai Sukunapottiin, siis yleensä korkeaan astiaan, että lihaa on paksu kerros. Sukunapotti on paras sen tähden, että siinä on suhteelliseesti pieni suu, haihtuminen jää vähäiseksi. Lihojen päälle pannaan kylmä vesi ja sitä niin runsaasti, että lihat hyvin peittyvät. Tuoreeseen lihaan lisätään suola, eikä vanhan tavan mukaan muita mausteita käytetäkään, mutta nykyisin on paistia ruvettu maustamaan maustepippurilla, sipulilla ja laakerinlehdillä. Runsas maustaminen ei karjalan paistiin kuulu, hyvin haudutettu paisti on maukasta sellaisenaan. Lihapotti työnnetään uuniin sellaisenaan mietoon jälkilämpöön sitten kun muut paistamiset on paistettu. Paisti saa hautua useita tunteja, vaikkapa koko yön. Uuni ei saa olla niin kuuma, että paistin palamista tai kuivumista pitää pelätä. Paisti ei saisi koko aikana päästä varsinaisesti kiehumaan; Mehevä, murea ja joka suhteessa maukas paisti saadaan silloin, kun lihapotti saa olla uunissa koko ajan ilman minkäänlaista erityistä huolenpitoa. Paisti tuodaan pöytään samassa astiassa, missä se on paistettu, sillä suurustamaton rasvainen liemi jäähtyy nopeasti ja jos paistia liiaksi käsitellään, makukin tärveltyy. Ennen kuin potaatit ehtivät uunipaistin seuralaisiksi, oli tapana syödä paisti siten, että kastikkeeseen tökättiin pehmeää leipää, kaurakokkosta, otrarieskan ja muuta kakkaraa ja piirakoita. Nykyjään tarjotaan paistin kanssa potaatikeitikkäitä ja – paistikkaita, lanttulohkoja ja tietysti erilaisia piirakoita.